Olen monesti miettinyt sitä, minkäköhänlainen ingenjööri on suunnitellut arkkupakastimen? Onhan melko epäkäytännöllinen ja tilahirviö!

Kun me muutama vuosi takaperin laitettiin miehen kanssa hynttyyt yhteen, matkassa tuli tämä ei-niin-ihana arkkupakastin, mallia i-s-o. Itse en sitä siis ole talouteemme ole valinnut. Muuton yhteydessä piti se siivota, ja roskiin meni 4 muovikassillista ruokaa! Kuvitelkaa, 4 muovikassillista! Kamalaa, mutta eihän niitä viisi vuotta vanhoja lihoja viitsinyt enää ruveta syömäänkään.

Arkkupakastimen perimmäinen olemus on ns. musta-aukkomainen. Kun sinne jotakin laitat, mahdollisuudet löytää se uudestaan on mitättömät. Varsinkin mahdollisuudet löytää se juuri silloin kun  sitä tarvitsisit, ovat täysin olemattomat. JOS sieltä joskus satut jotakin tarvittavaa löytämään, se on yleensä auttamattomasti pilaantunutta ja suoranaista roskiskamaa.

Eilen taas tapahtui järkytys. Pakastimesta löytyi uskomattomat määrät marjoja - mansikkaa, mustikkaa, mustaherukkaa, punaherukkaa! Joo-o, kivahan se on, että marjoja on, mutta että juuri nyt, kun pitäisi kohta alkaa jo pakastinta täyttämään uusilla, tämän kesän marjoilla! Olen koko ajan ollut siinä uskossa että marjat on loppu.

Arkkupakastin iskee jälleen, juuri silloin kun vähiten sitä odotat.

Nyt pitää sitten ottaa tehosyönti päälle, ja ruveta kaivelemaan mahdollisia marjaisia reseptejä, joihin pakastimen kätköjä voisi alkaa tehokkaasti tuhoamaan. Vinkkejä, reseptejä, anyone?


Vanhenemiseni johdosta mies oli tänään tilannut minulle Sport-lehden vuosikerran. Aikasta kiva juttu! :)