Kävin eilen kuntosalilla. Tänään menen kuntosalille. Ja huomenna menen kuntosalille. Tähän voimailupyrähdykseen on syynä se, että torstaina lähden viettämään pitkään viikonloppua pohjoisen hiihtokeskukseen, eikä siellä salille pääse. No, ohjelmahan on nyt jaettu, joten peräkkäisten päivien ei pitäisi haitata.

Ihan mukava päästä lepuuttamaan hermojansa muutamaksi päiväksi. Eilen ostettiin autoon kattotelineet, joten murtsikatkin saadaan mukaan kivuttomasti. Minä uskon luonnon parantavaan voimaan, jos ei metsässä huolet haihdu niin ei ne haihdu missään. Tarkoituksena olisi tehdä hieman pidempiä hiihtolenkkejä, toivottavasti rauhalliseen tahtiin. Reppuun kuumaa kaakaota ja leipää. Metsä narisee pakkasessa ja hangessa on jäniksen jälkiä. Se kuulkaa balsamia sielulle se.

...

10:04 Lisäys edelliseen
En olekaan enää yhtään varma menenkö salille. Vaivainen lonkkani ilmoittelee olemassaolostaan niin, etten oikein pääse kunnolla kävelemäänkään. En nyt tajua mistä se on näin ärtynyt. Enkä tiedä onko parempi antaa sen olla, vai auttaako siihen liikkuminen. Ehkä turvallisinta olisi antaa sen hengähtää, jotta viikonloppuna pääsee sitten sinne hiihtämään. Lääkäriinhän tässä pitäisi mennä, vaan kun inhoan yli kaiken lääkärissä käyntiä. Kaikissa vaivoissa toivon aina viimeiseen asti että se menisi itsestään ohi. Niinkuin nyt tässäkin tapauksessa.