Eilen oli sitten tanssitunti. Vai sanoisinko kidutustunti.
Olin viime viikolla pois pakkasten takia, ja eilen oli sitten pihalla
kuin lumiukko. En pysynyt yhtään kärryillä. Ja ette osaa kuvitella
miltä se tuntuu kun ei tajua mistään mitään. Ja että opettajakin
huomaa sen, ettei tämä nyt pysy matkassa ollenkaan. Noin
seittemäntoista kertaa tunnin aikana teki mieli lähteä ovet paukkuen ja
olla tulematta ikinä takaisin. Odotin vain tuskallisen hitaasti
etenevien minuuttien kulumista.
Lopettaminen pyörii taas mielessä. Toisaalta maksoin juuri ison
lukukausimaksun tanssiyhdistykselle, että harmittaisi se jättää
käyttämättä. En tiedä taas mistään mitään. Miten olenkin onnistunut
kehittämään itselleni näin ahdistavan harrastuksen?
Sitä paitsi sain eilisestä lonkkani kipeäksi, vanha vaiva joka on pysynyt poissa pitkään.
perjantai, 27. tammikuu 2006
Kommentit