Eilen sain puhelun Uudelta Elämältä, pyydettiin haastateltavaksi.Olin jo oikeastaan heittänyt toivon tämän projektin suhteen, vaan liian aikaisin, huomaan! Jos ei muuta, niin puhelulla oli ainakin se merkitys, että en minä nyt sitten hassumpi olekaan! Itseasiassa aika hyvä, kun näinkin pitkälle olen päässyt.

Täällä eletään siis jännittäviä aikoja, saattaapi mennä koko elämä mukavasti  mullin mallin. Vaan mikä onkaan parempaa kuin muutos, vaikkakin vasta potentiaalinen sellainen, antaa kummasti uutta potkua taas jaksaa eteenpäin.

Olen täpinöissäni. Töissä hymyilin varovasti itsekseni asialle, kun kukaan ei nähnyt. Eilen iltapäivällä ja tänä aamuna kiljuin yksin autossa. Tämä on kiva tunne.