BodyJam
Lauantaina innostuin kokeilemaan uutukaista lesmills-tuntia, eli BodyJamia. No, allekirjoittanuthan ei tunnetusti ole mikään rytmisen liikehdinnän ihmelapsi. Olenkin diagnosoinut itseni koreografivammaiseksi.
Minulla siis on uskomattoman suuria vaikeuksia muistaa koreografioita,
edes lyhyitä, saati sitten pitkiä. BodyJamissa hyörin ja pyörin
kuitenkin menemään minkä mukana pysyin.
Ensimmäinen jazz-tanssin
koreografiapätkä oli ehkä vähän vaikeaa sisäistää, mutta kyllä sekin
loppua kohden alkoi hahmottua, ainakin vähäsen. Toinen tanssi olikin
afrikkalainen tanssi, josta tykkäsin kyllä kovasti. Mukavaa
eläimellistä menoa.
Vaikka yhdessä vaiheessa tuntia mielessä
kävi etten enää _ikinä_ tule tänne tunnille takaisin nolaamaan itseäni,
tunnin lopussa mieli oli jo parempi. Samaa koreografiaa tahkotaan
kuitenkin LesMilssien tapaan kolme kuukautta joten ehkä siinä ajassa tämmöinen vähän tumpelompikin ehtii mukaan.
BodyPump
Liikkumisesta
innostuneena eilen sitten menin BodyPumppiin. Toisella kerralla jo oli
hieman kärryillä siitä, mikä on homman nimi, ja osasi laittaa painoja
vähän enemmän itselle sopivasti, että pystyy kävelemäänkin seuraavana
päivänä.
Mutta kyllä mua kummastuttaa. Ja hämmästyttää. Ja
ehkä vähän hävettääkin. Jostain syystä minä olin se, jolla on porukan
pienimmät painot, joka liikkeessä. Mitä ihmettä, kyllä minä tiedän
etten mikään kipparikalle vielä ole, mutta että kaikilla muilla oli
isommat paino? Minä rehkin ja puhkin pienien painojen kanssa, saaden
itseni väsyksiin niilläkin. Mistä muilla sitä voimaa riittää?
Päättelin
asian omalla maalaisjärjelläni asian niin, että minulta puuttuu
lihaskestävyyttä. Tämä siis ei perustu mihinkään tietoon, ihan vain
omaan mutu-tuntumaani. Olen useamman kuukauden käynyt salilla 1-2
kertaa viikossa. Siellä olen painoja saanut pikkuhiljaa nostettua ja
jotain edistymistä on tapahtunut. Salilla teen siis vähän toistoja
(8-15) isoilla painoilla. Luulin olevani jo siis melkein kike
elomaa. Karu totuus paljastui pumppitunnilla, jossa tehdään
paljon toistoja. Vaikka painot oli melkein minimissä, silti tuntui että
voimat loppuvat.
En tiedä onko näille minun ajatuksilleni olemassa minkäännäköistä
tieteellistä pohjaa, mutta tuntuma oli siis tämä. Eli lihaskuntoa ja
voimaa harjoitetaan lyhyillä sarjoilla ja isoilla painoilla,
lihaskestävyyttä sitten taas hankitaan pitkillä sarjoilla ja pienillä
painoilla. On se kyllä kummallista kun aina löytyy jotain
petraamisen varaa.
maanantai, 23. tammikuu 2006
Kommentit