Kyllä mukavat, ymmärtävät lääkäri-ihmiset ovat parasta maailmassa. Joskus tuntuu siltä, että joiltain tohtoreilta on jäänyt se empatia-kurssi käymättä. Onneksi eilen ei ollut tilanne sellainen. Muutamat nyökkäykset ja ahaa-äännähdykset oikeissa kohdissa saivat minut tuntemaan, että minua oikeasti kuunnellaan.

Sain myös lähetteen selkäklinikalle jatkotutkimuksiin, fysioterapeuttien tutkittavaksi. Se tuntuu oikeasti onnenpotkulta. Päästään oikein asiantuntijoiden kanssa tutkailemaan, että mikä se tuolla lonkassa ja alaselässä oikein minua riivaa. Eikä edes maksa mitään, työterveydenhuollon piikkiin menee! WUHUU!

Tänään on kiva päivä. Ja tänään on naisten päivä! Saankohan illalla jotain kivaa.. Mies on ihan kiva siitä, että se muistaa kaikki pienetkin kissanristiäispäivät ja hommaa jotain pientä muistaakseen. Minä taidankin olla enemmän se meidän perheen merkkipäiväunohtelija..