Eilen innostuin taas pyöräretkelle, yllätys yllätys. Jännä, miten minun piti alunperin vain hankkia itselle edullinen kulkupeli lyhyille matkoille. Jotenkin siitä pyöräilystä sitten tulikin uusi hurahduksen kohde. Miten tässä näin pääsi käymään?

Jos olisin tiennyt etukäteen asiassa käyvän näin, olisin panostanut hankintaani aika eri tavalla. Alaselkäongelmista kärsivänä piskuinen maastopyörä 26" renkailla ei välttämättä ollut paras valinta. Tuntuu, että pitemmillä reissuilla kaipaisi isompaa rengasta ja pystympää ajoa-asentoa. Lisäksi maantieajossa 24 vaihdetta ovat kyllä ihan yhtä tyhjän kanssa. Ajan aina isoimmalla vaihteella, ja se tuntuu monesti liian kevyeltä.

Vaan ei pidä valittaa, jos käy niin että innostus jatkuu, voinhan myydä nykyisen pois ja ostaa kunnollisen retkipyörän tilalle.

Eilen mietin taas pyöräilyvaateongelmaa, mistä löytää housut jotka eivät mene pyörän kettingin väliin eikä öljy niitä sotke. Löysin kaapin kätköistä vanhat mustat jumppahousut, nehän voisivat toimia mitä parhaimpina pyöräilyhousuina! Ei ylimääräisiä saumoja eikä liian liehuvia lahketa! Joten jazzarit jalkaan ja menoksi.

Puolessa välissä matkaa alkoi sitten kummasti nivusen aluetta polttelemaan. En nyt voinut kesken matkaa alkaa kurkkimaan housujen sisälle että mikä se siellä oikein hiertää. Kotiin päästessä polttelut olivat jo sietämättömällä tasolla ja vetäisin housut kinttuihin jo melkein ovella. Vaan eihän niissä housuissa mitään ollut jonka pitäisi hinkata. Ei sauman saumaa sillä alueella. Vaan silti oli reidet ihan punaisena. Hyvinkin mystistä, jopa x-files -aineistoa.

Tänään huomasin että eiliset punotukset olivat muuttuneet ihan oikeiksi palovammoiksi! on se kuulkaa vaarallista tuo urheilu! No, tiedänpähän millä housuilla en ainakaan pyöräile! Toivottavasti nivuset paranevat ennen reissua, ei näillä koivilla paljo bikineissä sipsutella...