Näin viime yönä hämmentäviä unia. Uniini ilmestyy ihminen 4-5 vuoden takaa. Hän on seikkaillut unissani viime aikoina useamminkin. Ihmettelen kovasti mikä tähän voi olla syynä.

Tänä aamuna sammutin herätyskellon ja jatkoin unia, jotta saisin jotain selvyyttä kummallisiin uniini. Minulla on muuten ihan oikeasti ihmeellinen taito kirjaimellisesti jatkaa unia. Aina aika ajoin kellon soidessa uni jää kesken, ja jos se on hyvä tai muuten mielenkiintoinen uni, sammutan kellon ja jatkan sitä samaa unta.

Minulla on myös nukahtaessa ja herätessä erikoinen taipumus menettää kuulo. Eli ensin herään, ja kuulo tulee muutaman sekunnin jälkijunassa. On villi tunne, kun olet hereillä, ja on aivan hiljaista. Sitten yhtäkkiä ympäristön äänet alkavat kuulumaan.

Toisaalta, jos uni ja nukkuminen näyttelevät niinkin suurta osaa ihmisen elämässä kuin minulla, niin ei ole ihmekään jos tällaisia lieveilmiöitä esiintyy. Minä olen aina ollut kova nukkumaan. Varsinkin pimeän aikaan, joku joskus sanoikin että vetäydyn talviunille niinkuin karhu. Viikolla on ihan normaalia nukkua vähintään se kahdeksan tuntia, vähemmillä unilla en ole toimintakykyinen. Jos mahdollista niin yhdeksänkin tuntia on kiva juttu. Viikonloppuisin sitten nukutaan vielä enemmän, 12 tunnin yöunet ei ole mitenkään tavattomia. Nukkuminen on myös oiva lääke moniin vaivoihin. Jos kovasti ottaa päästä, menen nukkumaan. Kunnon unien jälkeen maailma näyttää aina vähän valoisammalta.

Ja jos nukkuminen on minulle mieluisa harrastus, on ne heräämiset sitten jotain ihan kammottavan kauheita. Minulla on tällä hetkellä kaksi herätyskelloa eri puolilla taloa soimassa. Lisäksi olen vielä passittanut miehenpuolikkaani soittamaan minulle aamulla, ja puhumaan kanssani niin kauan että varmasti olen hereillä. Enkä siltikään tahdo herätä. Ja työkaverit kuulemma jo tietävät ettei minulle kannata aamulla sanoa mitään ennen ensimmäistä kahvikuppia.

Mutta tuosta viime yön unesta vielä. Mietin josko se jotenkin liittyisi tähän pienimuotoiseen kriisiini jota olen ilmeisesti läpikäymässä. Olen viime aikoina paljon ajatellut syntyjä syviä, tulevaisuutta lähinnä. Olisiko sitten niin että alitajuntani haluaa tuoda menneisyydenkin mukaan näihin ajatuksiin. Vai yrittääkö alitajuntani antaa minulle jotain merkkejä tähän kriisiin ja valintoihini liittyen. Valitettavasti en vain oikein ymmärrä noita merkkejä. Ikävää, koska kaikki neuvot, vaikka sitten alitajunnalta tulevat, olisivat kyllä tarpeen.

Nyt pitää hakea toinen kuppi kahvia ja sitten ruveta harkitsemaan osallistumista jonkinlaiseen sosiaaliseen kanssakäymiseen täällä työpaikalla.