Sain sitten perjantaina elämäni ihka oikean urheiluvamman. Tai siis
sain niitä heti kaksin kappalein. Hyvin siis alkoi viikonloppu.
Kuntonyrkkeilytunnit pidetään ihan normaalissa jumppasalissa, joten
tunnin aikana täytyy jokaisen roudata säkki kattoon roikkumaan sekä
tunnin jälkeen sieltä pois. Perjantaina säkkiä poisottaessani koukku
viilsi haavan sormeeni. Se alkoi sitten siinä vuotamaan sen verran,
että piti lähteä pois ennen loppuverryttelyjä. Luulikohan se vetäjä
että multa loppui into, kun lähdin kesken pois?
Lauantaiaamuna sitten heräsin oikean ranteen jomottavaan kipuun. Kipeä
se on vieläkin, vaikka pidin sitä ideaalisiteessä viikonlopun. Eli sain
ilmeisesti ranteeni jotenkin venäytettyä siellä kuntonyrkkeilyssä.
Että semmosta. Poissuljettuja lienee siis aktiviteetit, joissa
tarvitaan käsiä. Eli kuntosali nyt ainakin. Hissutteluviikko taitaa
olla tiedossa. Ei varmaan tee pahaa välillä ottaa vähän iisimmin.
Muutenkin olo on aika matalalla. Oikein kunnon maanantaifiilis, väsymys
painaa sielua ja ruumista. Jotensakin ahdistaa. Ikävä oman peiton alle
on kova. Vaan pitäisi jaksaa.
maanantai, 20. helmikuu 2006
Kommentit