Ensimmäinen salikäynti takana. Ja yllätys oli suuri, kun huomasin että sehän oli ihan kivaa!
Tein
sittenkin tehokiinteytys-kirjan ensimmäisen viikon saliohjelman.
Kirjoitin sen kauniisti paperille ja kuljetin sitä mukana. Olo oli
jotenkin varmempi kun oli ohjelma jota seurata, ennenkuin siellä täällä
vähän heiluttelee.
Yksi äijänkörmykin sinne tuli, ja vielä
suurempi yllätys oli itselle se, ettei tämän henkilön läsnäolo
haittannut ollenkaan! Siellä väänsin pää punaisena vatsalihaksia enkä
välittänyt yhtään muista. Mikä tunne! Ja se äijänkörmy oli sitäpaitsi
ihan kiva, taistellessani yhden laitteen säätöjen kanssa tuli hän
herrasmiehenä auttamaan.
Kun sitten pääsin kotiin puoli kuuden
aikaan, olo oli ihan hassu, kun päivän "urakka" oli siinä vaiheessa jo
tehnyt ja sain käyttää iltani ihan miten lystäsin.
Nyt on paikat
mukavasti jumissa. Lienen kai jonkinsortin perverssi kun pidän
itseaiheutetusta lihaskolotuksesta. Tietää tehneensä jotakin.
Mietin
illalla itsekseni mikä se oli joka teki ennen niin vastenmielisestä
lihaskuntoharjoittelusta eilen niin mielekästä. Tässä jotain ajatuksia,
ei missään erityisessä järjestyksessä.
1. Saliohjelma. Valmis
saliohjelma toi jotenkin kummallisesti tietynlaista varmuutta minuun,
että tässä nyt ollaan niinkuin muka jotkut enemmänkin harrastaneet.
2.
Sykemittari. Melkomoinen motivaattori on tämä kyseinen kapistus ollut.
Eilen tein saliohjelman paritreeninä -> syke pysyi koko ajan
korkealla -> kaloreita paloi -> motivoi. Yksinkertaista mutta
totta.
3. Seura. Oli hyvä että "ensimmäisellä" kerralla oli kaveri mukana, jotenkin se toi sellaista turvallisuutta mitä kaipasinkin.
4.
Ajankohta. Aiemmin yritin käydä työpaikan salilla aamulla aikaisin,
ennen töiden aloittamista. Se ilmeisesti oli väärä ratkaisu. En
todellakaan ole mikään aamuihminen muutenkaan, joten treeni ei
kulkenut. Ja kun treenin jälkeen oli aina lisäksi suihku, meikkaus ja
tukanlaitto, niin aikaa tuhraantui niin paljon että mielekkyys hävisi.
Nyt kun sai treenin jälkeen hypätä suoraan autoon ja ajaa kotia
suihkuun niin fiilis oli mitä parhain.
Aion kyllä ehdottomasti jatkaa saliharjoittelua tehokiinteytyksen
mukaan. Koska pahin mörkö työpaikan salin suhteen on nyt voitettu,
kynnys lähteä on hyvin paljon matalempi. Hyvä minä!
keskiviikko, 19. lokakuu 2005
Kommentit