Minä olen aina syönyt nopeasti. Ruoka lautaselle ja siitä sitten ääntä kohti ilman mitään turhia kikkailuja. Yksin jos syön lounasta, aikaa menee noin 10-15 minuuttia.

Ahmiminen ei ole hyväksi. Ruokaa ei ehdi pureskella kunnolla, ja nopeasti syödessä aivojen kylläisyyskeskus ei oikein pysy vauhdissa mukana, mistä taas seuraa ylensyöntiä.

Aiemmin hitaat kanssasyöjät ärsyttivät. Pisteli vihaksi odotella muita peukaloita pyöritellessä. Nyt kadehdin heitä. Kuinka heillä riittääkään itsehillintää syödä  ruoka rauhallisesti pureksien, ehkäpä jopa välillä keskustellen.

Tästä lähtien aion kiinnittää asiaan huomiota ja tehdä ahmimiselle ja hotkimiselle jotakin. Yritän pyrkiä tietoisesti pienempiä haarukallisia kerralla suuhun, ja pureksimaan ruuan kunnolla ennen nielemistä. Ja jos on ruokailuseuraa, voisi myös kokeilla sitä keskustelua välillä.